Tucin-

Nimi: Lovrenc (kutsuen; Lov)
Ikä: 2
Laji: koirasusi, puoliksi faaraokoira
Skp: uros
Lauma: Carmis (Puolikuu)
Lahko: ei kuulu, vastustaa

Uros ei kenties ole tyypillisen puolikuulaisen näköinen, mutta nopeasti sellaiseksi tunnistettavissa tunnusmerkkinsä perusteella. Lovrenc on valtaisan kokoinen korkeudeltaan, rakenteellisesti muistuttaen lähinnä jumbokokoista faaraokoiraa, perien näin äitinsä suvusta massavuuden ja isältään muut ulkoiset tekijät. Turkki on hivenen faaraokoirien turkkia pidempää ja lihaksistoltaan uros on massavampi. Korvat ovat pystyt, enemmän faaraokoirien muhkeankokoiset lätyskät ja ne helottavat yleensä selkeästi punertavina uroksen vaaleasta profiilista. Ne myös leimahtavat punaisiksi punastusmiseffektinä, kuten käy uroksen kirsunseudullekin.

Otsallaan sillä on puolikuukuvio, ruskea sellainen. Silmät ovat harmaat ja koirien mallia, susien ominaisuuksia ei Lovrencesta pystykään erottamaan. Kirsu puolestaan on ruskea, melko vaalea sävyltään. Uroksen huulien, silmäluomien jne. pigmentti on hieman faaraokoirien tyypillistä tummempaa, rusehtavaa. Uroksen kynnet ovat vaaleat.
Lovrencen pääväritys on tasainen keltainen. Sen tassut, vatsanalus, rinta, kaula ja kuono ovat vaaleampaa keltaista. Värien raja ei terävä ole, vaan ne vaihtuvat tasaisesti liukumalla. Hännänpää on puhtaanvalkoinen. Lovrencen hännässä karva on hivenen pidempää ja se on pitkähkö, piiskamainen.(15)

---

Lovrenc on perinyt paljolti vanhempiensa luonteenpiirteitä, mutta tekee kyllä nopeasti selväksi omalaatuiset piirteensä. Sitä ei voi sanoa vetäytyväksi ja hiljaiseksi yksilöksi, eikä tasaiseksikaan sen puoleen. Lovrenc on huumorintajuinen ja varsin räiskyvä persoona. Sanoiltaan ja puhetyyliltään uros ei ole erityisen hienotunteinen ja tiedostaa sen itsekin. Se tykkää toisten ärsyttämisestä aivan yhtä paljon kuin viihdyttämisestäkin, riippuen vastaantulevan naamataulusta. Lovrenc tiedostaa myös olevansa kookas ja vahva, millä se jaksaa rehennellä ja esittää kovaakin jehua. Uros valehtelee, kärjistää asioita ja juoruaa miten sitä itseään huvittaa. Lähinnä sukulaisilleen se pitää velvollisuutenaan olla väleissä ja luotettava.

Lovrencesta on mukava kerskailla ja olla se joka johtaa puhetta. Uroksella on kieltämättä melkoisen isot luulot itsestään ja se suorastaan koettaa esittää 'kovaa naamaa'. Kuunteleminen ja aito myötätunto ovat hivenen heikonlaisia osa-alueita Lovrencelle. Kuuntelukyky riippuu lähinnä sen mielialasta, uros on hivenen ADHD-tapaus; koko ajan liikkeessä, niin suultaan, keholtaan kuin ajatuksiltaankin ja muuttuu nopeasti hyvinkin kärsimättömäksi. Sitä suorastaan ärsyttää hiljaiset tuppisuut. Jotkut saattavatkin kokea koirasuden hyökkääväksi luonteeltaan. Pinnallisuuden vikaakin Lovrencessa on. Se kyllä ajattelee asoita todella vilkasta tahtia ja osaa juonia pitkällekin eteenpäin näkemyksiään ja suunnitelmiaan, mutta yleensä hyvin itsekeskeisesti ja lähinnä hauskaa pitäen.

Puolikuulaisuus on luonnollisestikin vahva osa Lovrencea. Se vihaa lahkolaisia ja pitää niitä mainiona ajanvietteenä. Omaa puolikuulaisuuttaan uros ei toitottele, sille riittää keltaisesta turkista hyvin paistava merkki asiasta tiedottamaan. Uros pitää sukuaan ja sen kostotavoitetta mahtavana asiana, vaikka heittää enemmän leikiksi kuin tuntee kostontarvetta suvun verisenkatkerasta menneisyydestä. Verellä mässäily on Lovrencesta oikein kivaa ja se pitää niin puolikasvoittamisesta kuin suorasta tappamisestakin. Asetta uroksella ei ole, mutta ei se niihin tottumatonkaan ole kasvettuaan kirvestä kantavan äidin helmoissa. Lovrenc ei omasta mielestään kaipaa asetta vaan pärjää hyvin ilmankin.
Tuskin yllättävää, että sen suhtautuminen lahkolaisiin on varsin humoristisen pilkallinen, lahkolaiset Herransa kanssa ovat Lovrencelle lähinnä hyvä vitsi.

Naisasioissa Lovrenc on tullut isäänsä. Tunteiden leimahtaessa se kiintyy hyvinkin nopeasti ja on varsin mielellään, sekä tyytyväisenä vaikka kokonaan tossun alla. Lupautuessaan jollekin uros arvostaa uskollisuutta, mutta vapaana miehenä se mieluusti osaa pitää yllä pientä flirttiä. Ketä tahansa ei Lovrenc ole iskemässä, mutta ei se osaa kategorisoida unelmanarttuakaan vaan toimii melko lailla mielialojensa ja yhteisen sävelen tahdissa. (28)